eijuli

Ihmettä odotellessa

2013-03-11T17:12:00+02:00

Olen vaihtanut uuteen osoitteeseen http://www.eijulista.blogspot.fi/

Sillä välin kun päivittelen siellä, koitan, saanko ainakin jotkut kuvani metsästettyä ja laitettua paikoilleen tänne vuodatukseen. Onneksi minulla on kuvia tallessa, tosin ei ihan niin järjestelmällisesti kuin toivoa voisi. - Tapaamisiin siis uudessa blogissani, jonka luominen on aika tuskaa. Mutta hiljaa hyvää tulee ;D
Piipahdin täällä (maaliskuu 2013) - edelleen koitan päivittää täällä kuvia, mutta muuten toimin bloggerin puolella tuossa uudessa osoitteessa.

Kuvassa Villa Charlotten kesäasukas

Pikkutuvan suursiivo

2012-07-29T21:17:01+03:00

Villa Charlotten Rouvalla on kaikkea muuta kuin downsifting -tunnelma. "Uusi liikeideani on taatusti menestys", tuumi hän, kun järjesteli siivousta Tehtaan entiselle työntekijöiden lomaviettotorpalle. "Muutaman mukavan tunnelmaa luovan esineenkin onnistuin löytämään pihapiirin varastosta ja ne aion puhdistaa tänään", päätti odotellessaan kosteusmittauksia. Rahtasi sitten löytönsä mökin edustalle ja aloitti urakkansa.

(Edit: Kuvapäivitykset 9.8.2012)

Rouvan löydöt ovat omatekemäni "pirttipöytä", sen tuoli ja pukkisängyn jalat. Niitä tehdessäni taas kerran päätin, että en ikinä enää ryhdy huonekalupuusepäksi, niin vaikeaa se on. Pöytä on balsasta, tuolissa käytetty bilteman lautaa ja balsaa ja noissa "pukeissa" ja sängyn kannattimissa sahattua bilteman lautaa.

Lettupannu on on sattumalöytö jonkun isomman nukkekotirompetavaran joukosta. Se on muovia, maalasin mustaksi.

"Tämä valurautainen lettupannu on piste iin päälle", mietti Rouva, kun sai pannun vanhoista rasvoista puhtaaksi ja asetteli sitä hellan päälle.

Seinäkellon sain juuri tänään Huutonet kauppani kylkiäisenä. Maalasin tuon heilurin ( oli valkoinen, muovia, heiluu oikeasti) ja kiinnitin seinälle. Kellotaulu on puuta.

"Ja tuo kello, vaikka se ei enää käykään, on kuitenkin varsin sopiva tänne", pohti samalla kun laskeskeli, kuinka monta yöpyjää pikkutupaan ja sen kamariin aikanaan mahtuisi.
"No ainakin yksi mahtuu tähän keittiöön, kun löytyi tuo mainio pukkisänky", mietti ja arveli, että sen koekäyttö pitää antaa Tanelle, joka oli luvannut hoitaan koeyöpymisen Opiskelijanuorukaisen kanssa heti, kun nuohous ja kosteusvaurioiden arvio olisi tehty.

Rouvan ja myös Herran mielipahaksi katonrajasta löytyi odotettua isompi vaurio (oik. ylh.), joka asiantuntijan mukaan pitää kunnolla tutkia ja korjata. "Käytännössä jonkinlainen viive tulee hankkeeseeni", raportoi harmissaan Gallerisille ja Pankinjohtajan Rouvalle, jotka olivat saapuneet torppaa ihmettelemään.

"Nå voi ändå sente", sanoi Pankinjohtajan Rouva," Teelä on tapetti lite sönder också. Ei sen pide häiritä, därför att det är liksom riktigt aito sak, om man tycker att downsifta", sanoi vielä innoissaan. Kotitalousopettaja kun oli, alkoi heti myös miettiä, mitä hienoja suomalaisia perinneruokia voisi puuhellalla valmistaa.

"Katsokaa nyt ystävät tätäkin löytöäni, aito vanha rukinlapa", ihasteli Rouva ja nosti kulmiaan huomatessaan sen vierellä uuteen esillepanoonsa kuulumattoman taskulampun.

Pikkuhylly on myös omaa tekoa, bilteman lautaa, pari puuhelmeä ja rautalankaa tankona. Roikkuva pyyhe on kovetusaineharjoittelun tuotosta. Hyllyllä Gittalta saamani taskulamppu (Tanelle) ja AinoS:n taituroima rukinlapa.

Rouva pyyhki tuolista ja pöydästä suurimmat pölyt ja totesi, että olisi urakkakahvien aika. Hän kun tiesi, että Galleristi ja Pankinjohtajan Rouva olivat luvanneet tuoda mukanaan jotain pientä syötävää.

Pöydän teko vei hermot. Balsan saaminen muotoonsa ei ainakaan minulle ollut helppo juttu. Balsa halkesikin parista kohtaa, mutta näin vanhan pöydän kyseessä ollen, asialla ei ole niin väliä, onpa "aidomman" oloinen ;D Rätti on uuden kovetusaineen kokeilun tulosta. Harjoittelimme Paverpol aineen käyttöä eilen kesäkerholla Marjan kanssa ja syntyi jos jonkinlaista ruttukasaa. Oli muuten kiva aine!

"No niin ystävät, nyt voimme istahtaa ja juoda ne kahvit", totesi Rouva ja lisäsi, "Huomenna saamme tarkemman remonttisuunnitelman. Sain juuri kuulla, että vaikka täällä sisällä on näkymä paikoin lohduton, niin lähempi tarkastelu osoittikin, että hirsirunko on kuitenkin terve ja selviämme melko pienillä toimenpiteillä".

Alla vielä Gittalta saamani pikkuyllätykset, hieno taskulamppu ja somat astiat, jotka aikanaan menevät Lapsiperheen kotiin, kunhan se Pitsilinnaan valmistuu.

Näillä mietoksin eteenpäin. Mukavia lomatunnelmia kaikille blogissani piipahteleville!

Tupatarkastus

2012-06-25T08:26:01+03:00

Villa Charlotten Rouva oli elementissään. Herra oli jäänyt lomalle, mistä hän itse ei ollut yhtä innoissaan kuin puolisonsa, jolla muita työllistäviä kesä- (ja muita) ideoita riittää useammallekin lomajaksolle. "Olen päättänyt, että suoritamme katselmuksen Tehtaan entisessä työntekijöiden lomapaikassa", sanoi Rouva puuhakkaasti miehelleen lomaviikon ensimmäisenä aamuna. "Luulen, että saattaisin löytää sieltä jotain pientä Antiikki Liike Aito ja Kallis valikoimiini", pohti lisää ja kaatoi kahvia." Lähtö on sitten puolen tunnin päästä", lisäsi. Herran päivän lehden takaa kuului vain huokaus. "Onko nyt järkeä mennä sinne, sehän on ollut tyhjillään jo melkoisen tovin", yritti kuitenkin ja jatkoi,"Ei siellä mitään voi Liikkeesi tarpeisiin olla". Totesi kuitenkin vaimonsa ilmeen nähdessään, että parempi astua auton rattiin ja hoitaa asia - ehkä sitten iltapäivä on rauhallisempi. Kun herrasväki lopulta pääsi kohteeseen, oli Herralla ilmeessä pitelemistä:
(Edit: 9.8.2012 Kuvapäivitykset)

Tämä tupa liittyy keittiöprojektiini, jota varten valmistin kerhossa uunin, klapikaapin ja vielä lisäksi astiakaappi/roskiskaappi/leivinlauta yhdistelmän - joka nyt ei oikein sitten tähän interiööriin sovikaan.

"No niin vaimoseni, mitä minä sanoin, ei täällä ole kuin vanha hella ja tuo kattila, kuka lie jättänyt". Rouva sen sijaan aloitti asiantuntevan katselmuksen ja pani merkille, että jotain pientä saattaisi Liikkeeseenkin löytyä, tosin niiden kunto oli niin huono, että Liikkeeseen niitä ei voisi ennen periateellista puhdistamista ja kunnostamista viedä.
"Hmm, nuo verhot pitää ottaa pois, katto tutkittava ulkoapäin, samoin ikkunanpielet tutkitaan, ehkä uusitaan ja hellan hormi on nuohottava", kuului Rouvan suunnalta, kun Herra jo oli kääntymässä pois. "Mitä sinä sanoit", kysyi ja alkoi tajuta tilanteen laajuuden.

Verhot on sokerliemellä kovetettu ja kuten näkyy, jotain kostettua on seinää pitkin valunut. Ikkunanpokaa on joskus korjattu ja näköjään jätetty maalaamatta.

"Niin, minä sanoin, että verhot vaihtoon ja kosteusmittaukset käyntiin ja kattotarkastus ja hormin nuohous. Ei kai se mitään ihmeellistä ole, jos aikoo ryhtyä kiinteistöalalle?" Herra näytti enemmän epätoivoiselta kuin kummastuneelta. Rouva jatkoi: "Tämähän on parahultaisin paikka ihmisille, jotka haluavat vietää viikon-pari niin sanotuisissa alkeellisissa olosuhteissa. Sillä on termikin, downshifting, etkö ole kuullut? Ei kiirettä, vain lepoa ja rauhaa. Ei sähköä, ei vesijohtoja, ei internettiä, ulkohuussikin kaupan päälle, sekin muuten pitää katsoa, että on kunnossa, taitaa vaatia kompostikäymälän, sen verran tästä visiostani voin tinkiä", jatkoi henkeä vetämättä ja lisäsi: "Niin, että mitä sanot kultaseni, ajattele, minusta tulee nyt melkein kuin se kiinteistö-ohjelman Kaisa vai mikä hänen nimensä on. Minulla käy niin vähän asiakkaita Liikkeessä, että ehdin hyvin hoitaa tämän pikkutorpan vuokrausta samalla. "Mitä ihmettä sinä nyt oikein suunnittele", parahti Herra, kun tajusi, mikä urakka siinsi puolison mielessä. "Eihän tämmöístä kukaan vuokraa edes päiväksi, katso nyt tuota hellaa, laatoituskin aikansa elänyt, mahtaako edes olla paloturvallinen", yritti vielä, kun näki Rouvan jo mittaavan ikkuna-aukkoja ja tutkivan ikkunaseinän tapetteja, joissa hiukan oli uumoiltavissa kosteusvaurioita.

Laatat ovat itse tekemäni, taannoiselta Koikkalinnun minikeramiikkakurssilta. Huuvan (Keiju margariinirasiasta) reunalla on kutistemuovihankkeen toisen yrityskerran tulokset , "vanhaa Arabiaa" , niin kuin Rouva heti totesi ne nähtyään.

"Hella vetää", tiesi Rouva, "Tane ja Opiskelijanuorukainen kävivät sen testaamassa Juhannuksen alla, kun olit kokouksessa Oslossa, ei tarvita kuin nuohous", lisäsi määrätietoisesti. "Miehet jo huolehtivat, että puita on riittämiin ensimmäisille vieraille, joiden on tarkoitus kokeilla tupaa". Herran mieli alkoi hivenen kohota, "Olisiko tässä mahdollisuus rauhalliseen kesään, jos antaisin vaimokullalle vapaat kädet ja kohtuullisen budjetin?", mietti itsekseen ja yritti olla myötämielisemmän näköinen, vaikka hanke vaikutti kaikkea muulta kuin panos-tuotos -suhteessa edulliselta.

"Krhhm, no jos sinulla on nyt sellainen olo, että tästä jotakin liiketoimintaa saisit aikaiseksi, niin pyydetään Tehtaan Kiinteistöpäällikköä järjestämään se kosteusmittaus ja katon tarkastaus. Onhan tässä nyt kuitenkin kyse myös pala Tehtaan historiasta, kun täällä työntekijät viettivät kesälomiaan", lisäsi hämmästyksekseen hivenen nostalgisesti ja sai samalla Rouvan kapsahtamaan kaulaansa. "Nyt mennän kotiin ja teen sinulle lounaaksi herkkuasi, uusia perunoita, silliä ja grillimakkaraa. Sillä aikaa kun minä teen lounaan, niin sinä tilaat nuo tarkastukset ja sitten minä pyydän iltapäiväksi ystäväni Pankinjohtajan Rouvan ja Galleristin katsomaan tupaa. Ei kai tässä nyt ole syytä viivytellä, minä olen niin innoissani tästä, ja on hyvä, että sinullakin riittää puuhaamista". Herra kuunteli hivenen varovasti vaimokullan puhetta, sillä hän jos kuka vierasti kaikkea puuhaamista. Mieluummin lounaan jälkeen menisi näkäräiselle kun mitään puuhaisi. "Taidankin samalla palkata oikein ammattimiehen remonttia varten", jutusteli vaimolleen näennäisen rauhallisesti, "Onhan tärkeää, että torpan alkuperäinen ilme säilyy, eikös vain", kysyi vaimoltaan, jonka tyytyväisyys asiantilaan entisestään kasvoi.

Makuuhuoneellinen iloa ja onnea

2012-06-13T18:51:01+03:00

Voiko tälläinen alkukesän päivä mukavammin päättyä, kuin saamalla tietää, että on pärjännyt palkintosijalle kovatasoisessa Nukkekotiyhdistyksen pienoishuonekilpailussa. Ylsin kolmannelle sijalle työlläni "Huomenna on kaikki paremmin" . Olen asiasta tosi ilahtunut ja onnellinen - kiitos kaikille äänestäjille.
Erityisen ihailevat onnitteluni Rovaniemelle Susannalle, jonka Film noir -hotellin makuuhuone voittonsa ansaitsi. Samalla lämmin onnitteluni kerhokaveri Titalle , jonka lumoava Tuhkimon makuuhuone sai II sijan.
Tässä huomistaan odottava makuuhuoneen haltija vielä kertaalleen:

Näissä tunnelmissa vielä juhannukseen asti ja sitten alkaa loma !

Turkkiostoksilla

2012-05-30T20:19:01+03:00

Olin jo jokin aika sitten vaateostoksilla ja ihastuin tähän Anjan tekemään laatuturkikseen. Villa Charlotten Rouva säilyttää sitä omassa kodinhoitotilassaan, kuten hän Villan alakertaa nimittää. Turkki pitäisi pakata kesäsäilöön. Tämä huone on Huikka ja Kulauksen ja autotallin välissä oleva tila (Villan "kivijalka"), jossa Rouvalla on kodinhoitopiste. Turkin taustalla näkyy hiukan Rouvan kodin tyyliä rennompaa viihtyilynurkkaa:
(Edit: kuvapäivitys 20.8.2012)

Turkki on Sekakuoro Hengarien pystynaulakossa ja on Rouvan mielestä niin mukava, että hän ei taida sitä kesäsäilöön laittaakaan.

Postipaketissa oli mukavan kirjeen myötä pikkuyllätys, josta osa menee Huikka ja Kulaukseen ja tuo sininen design vaasi menee Rouvan Antiikki Liike Aito ja Kallis valikoimiin.

Todella kekseliäästi hyödynnettyä terveydenhuollon päivittäistä tarviketta ;D Sinien vaasi lienee lähettäjän omaa tuotanntoa. Kiitos Anjalle näistä! Ja erityiskiitos kirjeestä, joita on aina todella mukava saada. Ihan eri juttu kuin sähköiset kirjeet!

Pyttyremontti

2012-05-24T20:14:01+03:00

Edit 29.5.29.5.2012: Käsienpesulaavuaarin alkuperäisen käytön ratkaisi Heidi jo aika alkumetreillä: Mallinalun tuleva lavuaari on ollut aikanaan silmänhuuhtelua varten! Random.org arpoi toiseksi pikkuyllätyksen saajaksi Turhiksen/ - selvittelen osoitteita pika pikaa ja sitten lähtevät toimitukset matkaan!
(Edit: kuvapäivitys 20.8.)
"Ette pojat usko, mitä olen tänään tehnyt", kehaisi Tane Huikka ja Kulauksesssa, kun kevätpäivän ilta-aurinko osui somasti korttelikapakan terassille. Miekkonen osoitti sormellaan lasiinsa merkisi toisesta kierroksesta ja selosti samalla kokemaansa. "Kiekkoilija oli varmaan niin pettynyt kisojen tuloksesta, että tällä kertaa Mallinalun idea lasiseinäisestä suihkukaapista sai kyytiä", totesi. "Minä sen kannoin ulos ja samaan vauhtiin sisään melko miehekkään pytyn. Kiekkoilijan sanoin, pojat, kyllä mies pytyn tarttee". Oli kuulema kyllästynyt kaikkeen krumeluuriin ja hankki paikallisesta Rautakaupasta kunnollisen vehkeen. "Väriä olla pitää", oli todennut, kun uutta pyttyään Tanelle esitteli.

"Paha vain, oli väärän värinen", totesi Tane ja pyysi olusen viereen tuhdimman näkäräisen. "Siinä pariskunta sitten neuvotteli, Mallinalku parkuu kultaisten vetimien perään ja Kiekkoilija todistelee, että ei pytyllä istumiseen kultaa tarvita vaan anatomisesti oikea asento, jotta suolenmutkat aseuttuvat tyhjennystä helpottavaan istumakulmaan".

"No olihan siinä sitten raavaan miehen myönnyttävä, kun morsmaikku oikein kyynelehti", jatkoi Tane raporttiaan ja ihmetteli aidosti pytyn vetimen vaihtoa kullanväriseksi.

"Miettikääpä toverit tuollaista", pohti ja yritti sitten kuvailla käsienperulavuaaria, joka Mallinalun mielestä edusti viimeisintä Sisustuslehden trendimaailmaa. "Ja senkin hanasto oli tilattu jostakin kaukaa", pällisteli. "Mikä ihmeen vika perinteishessä Oraksesha on? - Kaiken huipukhsi pyyshivät minua shitä huomenna ashentamaan", lisäsi piení ylpeys äänessään. Pyysi sitten vielä yhden tuopposen. Auttaa näin valoisalla uneen pääsyä, tuntui selostavan naapuripöytään.

Tässä sitten arvoitus: Tunnistatko tuo käsienpesulavuaarin alkuperän? Pikkupalkinto luvassa a) ensimmäiselle oikein arvanneelle ja sitten b) random.org arvonnan myötä vielä yhdelle kommentin jättäneelle. Arvauksia voi jättää 29.5. asti!

Käsienpesulavuaari on vielä kesken, sillä etsin passelia hanastoa ja sitten pitää miettiä tuo "koroke", joka on tässä nyt tarpeen. Kaikki vinkit siihen otan mieluusti vastaan!

Yllätysvierailu

2012-05-12T08:39:01+03:00

Pitsilinnan 4. kerroksen Leskirouva oli suunnittelut viikonlopulla aloittavansa nukkekotikaappinsa sisustamisen.
(edit: kuvapäivitys 208.2012)

Kaunis nukkekotikaappi on Marian jouluswapin aarteita edelliseltä vuodelta.

Urakka oli odotuttanut jo yli vuoden, sillä ensin oli saatava uusi koti jonkinlaiseen järjestykseen. Keittiössä vieläkin yksi hylly odottaa paikkaansa, mutta nyt saa olla, päätti hän ja hankki maalit ja tapetit rakkaan harrastuksen innoittamana.

Hieno syöttätuoli on Loten käsialaa.

Kuinka sitten saatuikaan, että Tytär soitti ja ilmoitti, että PikkuSiskon pitäisi päästä Mummolaan, harjoitukseksi, perusteli ja samaan henkeen muistutti hivenen huolissaan, että onhan nyt kaikki tarpeellinen, sänky ja muut tarvikkeet kunnossa? - Eihän tuollaisesta voi kieltäytyä, mietti tämä mummoudestaan onnellinen osa-aikainen kamreeri ja rauhoitteli Tytärtä, kaikki on valmiina. Itse asiassa vauvan tarvikkeet oli haettu vintiltä erittäin hyvissä ajoin. Tyttären käytössä ollut kehto, keinu ja nukensänky kulkeutuivat samalla kertaa vintin uumenista, ne putsattiin ja desinfiointiin tarkoin. Rakkaudella jo Tyttärelle ommellut kehdon patja, lakanat ja tyynyliina myös pestiin ja silitettiin.

Kehto on ostettu, tosin tyttärenpojan tuunaama eli sitä hiottiin hiukan vanhemman näköiseksi. Pikkkehto ja keinu ovat Marian tekemiä. Nalle on kännykkäkorusta. Liinavaatteet omaa designia, kuten myös tuo virkattu pikkupeite.

Kun Tytär sitten toi aarteensa ensivisiitille, tuli selväksi, että kyseessä olisi muutaman tunnin vierailu. Niin, että hän ehtisi hankkia kastejuhlaa varten kaikki tarpeellisen. Vauvallahan ei ole hätää, kun hän syö jo pullostakin, totesi tilanteen tarkistettuaan. Ja sitten oltiinkin ensi kertaa mummon kanssan kahden.

Vaipanvaihtoareena syntyi Leskirouvan sängylle, kun erillistä hoitopöytää ei ole.

Tässä tilanteessa ei sitten tuo nukkekotikaappini edisty, pohti Leskirouva, kun kuunteli pienen ihmeen hengittämistä. Kummallista, miten pieni lapsi voi nukkuessaankin täyttää koko huoneen, hän huomasi. Minua on kyllä onnistanut, mietti vielä, kun tajusi, että kehdon tuhisijasta saattaisi hyvinkin tulla oivallinen nukkekotiharrastaja. Mutta miten ihmeessä minä tuon ihmeen saan hereille, mietti Leskirouva. Hän vain nukkuu ja kohta äitinsä jo palaa. Onpa hyväuninen vauveli, mietti hän samalla hiukan kehtoa ravistellen. On se nyt kumma, jos ei ollenkaan herää enkä minä saa edes vaippa vaihtaa ja ravisteli uudelleen... Herättiinhän siitä lopulta...

Tämmöinen hieno pieni neito tuo vauva sitten on! Voitin tämän Pirren/ blogissa olleessa "surunaaman" nimiehdotus postauksessa. Ehdotin Almaa ja se oli Pirren mielestä osuva nimi. Palkintona tullut ensimmäinen pikkuyllätys oli murskaantunut Itellan leimasinkoneen välissä. Juuri ja juuri siitä erotin, että kyseessä oli vauvanukke. Kun tilannetta suruissani Pirrelle raportoin, hän lohdutti sanomalla, että odotas vaan hiukan aikaa. Ja kyllä uuden paketin avaaminen toi hymyn huulille. Tämä pieni on ilmiselvä tyttö ja sopii minun tarinoihini enemmän kuin hyvin. Kiitos Pirrelle! - Kuten huomaatte, olen ottanut käyttöön ensimmäisen nuken...
Oikein hyvää äitienpäivää blogissani piipahteleville!

Hääpäivän auvoa

2012-05-09T20:47:01+03:00

-Oletko muistanut kultaseni, että meillä on tässä keväällä hääpäivä, rupatteli Villa Charlotten Rouva muutama viikko sitten iltapalaa laittaessaan. -Krrhm, kuului Herran taholta ja ilme alkoi lähetä kiusaantunutta. Sitä ei tosin vaimo nähnyt. Miespolo oli vuotuisen ongelmansa edessä - tuon tärkeän päivän muistaminen jo sinänsä olisi lahja puolisolle, joka hetken mietittyään päätti olla vasten tapojaan hiukan säyseämpi . -Tulehan iltapalalle, pyysi Rouva ja mietti, että tällä iltapalalla mies kuin mies saadaan ymmärtämään TÄRKEITÄ ASIOITA
(Edit: kuvapävitys 20.8.)

-Oikein on herkkuasi Jatan kalakukkoa, totesi ja antoi Herran leikata kunnon siivut. Kysyi sitten viattoman ystävällisesti, - mahdoitko kuulla, mitä kysyin? Muistatko, että meidän 20-vuotishääpäivämme on lähestymässä? - Muistan toki, Herra yllätti selkeäsanaisesti suoraan vaimoa silmiin katsoen. Rouva mietti tovin moista varmuutta ja päätti kiusata hiukan lisää. - No, mikä se päivä sitten on, muistatko? - Se on 27.5. tuli kuin pyssyn suusta. Rouva oli hetken hiljaa, katseli Herraa, pani merkille, että epävarmuus kasvoi (pientä liikettä pöydän alla päivämäärän tarkistamiseksi, tajusi Rouva, sormus ei kuitenkaan nykimisistä huolimatta irronnut). - Voi kultaseni, meni sentään kuukausi oikein, totesi rohkaisevasti ja mietti seuraavaa siirtoaan.
- Jos kerron sinulle päivän, niin onko mahdollista jutella tässä iltateetä juodessamme mahdollisesta lahjasta? (Aika hyvä vaihtokauppa tämän tomeran naisen mielestä). - Kyllä, itse asiassa minä jo olenkin ajatellut sitä lahjapuolta ja mietin, että kävisimme kultasepän liikkeessä (Herra sai pisteet itselleen). Rouva oli enemmän kuin tyytyväinen. Sitten kuuli miehensä selittävän kalakukko suussa, - Sinä tarvitset uuden kellon, mennään yhdessä, niin voit valita. Ottaisit sellaisen kauniin, ikään kuin korukellon. Rouvalla surrasi: Mitä tuollaiseen voi todeta? Miten kerrotaan miehelle, että kello ei ole tämmöisen juhlaan sopiva lahja? Nainen tarvitsee ihan muuta, niin kuin Marilynkin totesi aikanaan...
Muutaman viikon kuluttua hääpäivänä Rouva oli kattanut pöytäänsä. Muutama vieras oli kutsuttu tilannetta juhlistamaan. Tavoistaan poiketen ei ollut pyytänyt Herraa kattausta katsomaan, kun oli piilottanut sinne oman lahjansa Herralle. Hiukan hermostutti tuo ajatus siitä omasta mahdollisesta kellosta. Keskustelua toki oli käyty ystävällisessä hengessä ja Rouva toivoi, että asia oli tullut ymmärretyksi.

Siinä samalla Herrakin tuli, kaatoi juomaa ja oli itsekseen kummallisen iloisen näköinen. Pyysi sitten Rouvaa, - Tulehan nyt tänne, kilistetään, ennen kuin vieraat tulevat. Nosti lasin ja sitä itselleen ottaessaan Rouva huomasi pöydällä muutakin:

Kello on Larissan taitavista käsistä ja sormus pussukkoineen ystäväni Sarin valmistamat.

Samettisen pussukan päällä oli mitä kaunein sormus! Ja siinä vierellä somasti Rouvan ostama lahja. - Mikä olisikaan parempi lahja kuin kello, juhlaan kuin juhlaan. Miehelle. Siitä Rouva on ihan varma.

Tämä tarina on tosielämästä. Meillä Mieshenkilö ei ymmärrä naisia, jotka tykkää sormuksista. Mihin niitä tarvitaan niin montaa? Selitä siinä sitten. Minkä kokosin naisringin, jolle kerroin ongelmasta ja Mieshenkilö sai sitten kuulla usealtakin taholta sopivissa kohdissa, ihan ystävällisesti, miten romanttinen lahja sormus olisi...että miten se sopii juuri 20-vuotishääpäivään. Ja sainhan minä sitten sen. Tosin tätä kirjoitettaessa sitä vielä tehdään sopivaksi minun sormeeni.
Ja mitä minä sitten Mieshenkilölle annoin? Taskukellon. Ja uuden salkun.

Kotispan valmistumisongelmat

2012-05-05T19:06:01+03:00

Galleristi ja Pankinjohtajan Rouva olivat aamulla äkkipäin tavatessaan panneet merkille, että Mallinalun ja Kiekkoilijan asunnon liepeillä oli aika hyörinä. -Nå men det är visst ju därför att Kiekkoilija ha kommit hem att spela jeekiekko med leijon joukke, totesi Pankinjohtajan Rouva. Galleristi havaitsi myös muun syyn. -Taitaa olla nyt niin , että tuo muoti- ja sisustuslehtiä seuraava Mallinalku saa kuin saakin oman kotispansa. -Olen kuullut, että hänellä on vapaat käden asunnon suhteen. -Kiekkoilija ei paljoa muuta voi kuin hellittää kukkaronnyörejä, kun mutimediaviesteissä saa kuvia Mallinalun hankintasuunnitelmista. Näin juuri Tanen kantavan sinne suuntaan laattoja ja hanoja. - Nå just, kommentoi Pankinjohtajan Rouva ja soitti hetimiten Villa Charlotten Rouvalle. Olihan kyse putkien vetämisestä ja siinä saa olla tarkkana, että ei tule turhia vahinkoja Galleriaan ja Vanhain Tavarain Liike Aito ja Kallis puolelle.
(Edit: kuvapäivitykset 24.8.)

- Nå vad skulle jag ny säga, totesi Pankinjohtajan Rouva, kun uteliaina menivät katsomaan tilannetta. - Det är så svart här, on niin kovin musta teelä, mitä ihmettä teme meina? Samassa saapasteli paikalle Tane, jolla oli asiasta selvästi arvoin rouvia parempaa tietoa. - Kuulema tulee kultahanat ja tuo hopeapöytä laitetaan paluupostissa kauppaan. - Nämä indingon siniset (tälle Galleristi ja paikalle kiiruhtanut Villa Charlotten Rouva tuhahtivat) laatat tulevat suihkuseinän koristeraidaksi ja minä sain tehtäväkseni ne sinne tänään laittaa. - Kuten arvon rouvat huomaavat, sanoi ja osoitti seinustaa - ne edustavat sisustustrendien viimeistä huutoa.

Niinpä näyttää, niin viimeistä, että rappausaine lienee unohtunut, totesi Galleristi lyhyesti ja ehdotti paikalle saapunelle Mallinalulle, että tämän kannattaisi soittaa paikalle asiallinen ammattimies. - Tane voi sen sijaan kantaa sieltä autosta sisään kotispan tuolin, komensi Villa Charlotten Rouva, kuin olisi omaa taloaan sisustellut.

-Tässä on, puhkui Tane, joka alkoi olla jo puuhasta väsähtänyt. - Tällä tuolilla ei varmaan Kiekkoilija ístu, mietti enemmän itsekseen, kun purki kalustetta kääreistään. Katselleessan potkimiesten toimintaa, Tane ei muuta voinut kuin ihmetellä. - Kultahanat ja kaikki, mistähän on ideat tämmöiseen saatu. -Ja missä täällä pyykki pestään, tuumi tämä asioita joskus todella käytännöllisesti lähestyvä mies. - Neiti Mallinalun mukaan suihkuun tulee myös samaa hanamallistoa ja että suihkuseinäke tulee olemaan lasia, raportoi naisjoukolle . - Ja niiden suhteen Mallinalku ei sitten anna tuon Tanen touhua, opastivat kaikki kolme tätä laatutyötä arvostavaa naista. - Miten on, sopiko nyt, että jag hämtä lite "skumppa", liksom man säger, site on litet kvar ännu. Ja totta kai fröken Mallinalku on sydemellisesti välkom också. - Mitä jos siirrymme kaikki Galleriaan, ehdotti Galleristi. Ja niin mentiin.

Kotispan valmistumisen kaksi ilmeisintä vaikeuttani ovat a) lasisinäisen suihkukaapin liimaus ja b) kultaisen hanaston kehittäminen suihkukopperoon. Suihkukaapin on minulle tehnyt veljeni muutama joulu sitten omalla studiollaan. Millä ihmeellä lasisaumat saa toisiinsa kiinni. Kokeilin silikonia, suttua tuli. Onko olemassa jotain lasiliimaa? Vai uskaltaisiko kokeilla kuumaliimaa? Kuvassa Mieshenkilö miettimässä ongelman syvintä olemusta (krumeluuri tuoli on Stockan joulumarkkinoiden joulukuusen koriste ja valurauta-amme on huutonettilöytö).

Huomenna on kaikki paremmin

2012-04-30T00:02:01+03:00

Kevät ei aina ole yhtä juhlaa. Ei vaikka on Vappu. Tyynyllä ruttuun käytetyt Nessut. Lohtua Rosa Liksomista ja Kiroilevasta Siilistä.

Ja muustakin.

Onneksi pönttöuuni lämmittää.

Kukkiakin on istutettu - eivät nekään kukkeimmillaan ...

Ulkona on jo aamu - ei haluta herätä...

Perintöarkussa kapiotkin.

Hyllyllä saunapyyhe ja mehukannu. Sauna vain ehti jo kylmetä.

Oma tupa, oma lupa.

Vanha maaseudun kansakoulurakennus toimii asuintalona. Omistaja arvostaa perinnerakentamista. Kaikki säilytetään, mitä voidaan. Makuuhuone on ollut kansakoulun opettajainhuone. Pönttöuuni on nuohottu ja palotarkastajan hyväksymä ja lattia alkuperäinen, tosin valkeaksi kuullotettu. Vintiltä löytyneet opetustaulut ja ruokasalin seinälle unohtunut Presidentin muotokuva ovat paraatipaikalla. Alvar Aallon klassikko naulakko löytyi opettajainhuoneen eteisestä. Ikkunalaudalla oleva Marsalkan valokuva oli rehtorin huoneessa. On kevätilta. Mitä oikein on tapahtunut?

Tässä työssä on likipitäen kaikki itse tehtyä. Uuni on entinen sipsipurkki, patteri aaltopahvia, naulakko Bilteman lautaa ja tikkua. Lattiat samoin Bilteeman laatutavaraa, puukolla reunoista nyrsitty. Kattolamppu deodoranttipullosta, pöytälamppu helmistä ja paperivuuasta. Valaisimet toimivat. Arkku, harja ja sihveli ostettu ja tuunattu, ostettu on myös avainnippu. Ikkunat ovat valmisikkunoita, sänky ja tuoli Huutonetti-löytöjä, sänky maalattu ja korotettu. Nukke on lahja (hiukset koirankarvaa), sukat saatu.

Osallistuin Nukkekotiyhdistyksen pienoishuonekilpailuun, jossa tänä vuonna oli aiheena Makuuhuone. Työn nimi on "Huomenna on kaikki paremmin"

Oikein mukavaa Walpuria kaikille blogissani piipahteleville ;)