Kaikki varmaan tiedämme, miten jokin sama asia yhdistää ihmisiä. Itselläni on työni puolesta hauskan sattumankin kautta tullut hyvä nukkekotiystävä Tanskasta. Toimin oman  alani eurooppalaisen järjestön puheenjohtajana ja tämä tanskalainen mukava naisihminen on myös järjestön hallinnossa. Kokouksemme oli tällä kertaa Turussa ja niinpä käytimme hänen kanssaan ihan kaksin yhden iltapäivän tutustuen ensin kaupunkimme minivalikoimaan ja sitten parituntisen ihan vain perehtyen Villa Charloten ja Pitsilinnan tämän hetken tilanteeseen. Sain mukavan tuliaisen:

Vuodenaikaan sopivia joulukoristeita, osa menee joulukuuseen, osa ikkunoille tai ikkunalaudalle. Valkoisen vauvan "nuttu"setin on tehnyt tanskalainen iäkäs rouva - tossutkin ovat kuin oikeat eli voi laittaa vauvanuken jalkaan. Ymmärsin, että kyseinen taitelija ei enää näitä näe tehdä eli sain ihan viimeisen kappaleen hänen töistään.

Hurmaavinta  ovat nuo pienet helmet noissa nyörien päissä!

Tässä joulukoristeet vähän lähempää - ja paketissa oli vielä silmälasitkin!

Taloihin kävivät sitten tutustumassa myös muut hallituksen jäsenet ja osa isommastakin kokousväestä, miehiä mukana. Osa ei ollut koskaan kuullut, että tämmöistä on olemassa ja ihmettelivät , että on "ihan oikeasti" nukkekotitarvikekauppoja. Olin aika ylpeä Mieshenkilöstä, joka suoritti oman osansa esittelystä vallan tyylikkäästi. Kun häneltä kysyttiin, että "What is your part in this" (mikä on sinun osuutesi tässä), hän vastasti tyynesti "I am the paying part" (olen maksava osapuoli). - Olin ihan imponeerattu , sillä se jos mikä lupaa pelkkää hyvää harrastamisen jatkamisen näkökulmasta. Myöntää pitää, että olin tarjonnut pari lasia valkoviiniä etukäteen tilaisuuden soljumista edistääkseni.