Galleristi oli ehtinyt ihmetellä remonttivastaava Tanen pyttyhankintamatkaa jo melkoisen tovin. Epäilyt uudet pytyn suhteen kasvoivat, mitä pidempään  miekkonen reissullaan viipyi. Samassa soi puhelin ja järkyttyneen ja samalla täyskiukkuisen Villa Charlotten Rouvan ei tarvinnut muuta sanoa kuin, "TÄTÄ sitä ET usko", kun Galleristi jo tiesi, kenestä oli kyse. "Tuletko heti tänne autotallin edustalle ja ota Pankinjohtajan Rouva mukaan. Nyt tarvitaan kaikki naisviisaus, että tästä selvitään". Ja mikä olikaan näkymä:

"Hevonen vai mikä tuo on, ihan minun Villani edustalla, tukkimassa autotallini. Mistä se on tullut tänne?" tivasi Rouva ja suuntasi katseensa Huikka ja Kulauksen uudelle terasille, jossa Tane, Baarin Isäntä ja Opiskelijanuorukainen olivat päiväänsä paistattamassa. "Se on minun uusi liike-ideani" , huikkasi Tane ja jatkoi," Kesällä se voi auttaa roskien kuskaamisessa ja tavella sillä saa ratsastaa joulumarkkinoilla. Se on ehta lämminverinen Tallinnasta", kehui vielä. "KYLLÄ MINÄ NE LÄMPIMÄT VERET SEISAUTAN", sanoi Rouva ja etsi jotain, jolla otukseen voisi koskea ja häätää sivummalle. Galleristi nyhti häntä hihasta ja osoitti edemmäs autotallin suuntaan. "Älä nyt ystäväni ihan kokonaan menetä hermojasi, sillä tässä tuntuu olevan enemmällekin Bisnekselle sijaa, kun ottaa huomioon...

...että pihalla seisoo traktori. "Onko tämä nyt sitten samalta suunnalta kuin tuo koni", kysyi Rouva. "Näytää ihan Zetorilta, vaikka lika peittääkin kaikki mahdolliset tunnukset", lisäsi myrkyllisesti. Nämä on saatava POIS pihaltani maisemaani pilaamasta vai onko Tanella tällekin joku elämään suurempi  bisnesajatus jo kehittynyt?" - Itse asiassa oli. Miekkosemme oli pytynvaihtoreissulla unohtanut perustehtävänsä (pytynvaihdon), kun tarjolla oli näinkin hieno masiina ja kun vanhasta pytystä sai hiukan peräti hyvitystä.  "Ajattelin, että sillä saa talvella aurattua Huikka- ja Kulauksen ja lisäksi Liikkeen ja Gallerian edustat", sanoi näennäisen viattomasti ja jatkoi, "Lisäksi uskon, että Rouvan mummonmökin tontilla on aina jotain suurempaa tukkia siirrettävänä ja siinä tämä on verraton apu". - Eipä ollut Rouvalla siihen kovin jyrkästi vastaansanottavaa. Mutta kun hän siitä oli toipunut, seurasi seuraava järkytys. "Men herregud ändå sentään, titta på...", sai Pankinjohtajan Rouva sanottua, kun kummalliset kärryt hiljalleen vierivät näkyville "Zetorin" vetämänä:

"Näkymä sai kaikki paikalla olevat naisihmiset hiljaiseksi. Ensimmäisenä ehti Galleristi todeta: "Olkoon hevonen tai poni, vai mikä lie, se on jo oppinut uuden isäntänsä tavoille. Sen sijaan, että  vetäisi kärrejä, se on hypännyt kyytiin! Kärrit taas ovat taatusti edullisesta VaihtoKaupasta, ei tuo mies muualla osaa asioida. Anna minun kaikki kestää, ei tuota ainakaan voi pysäköidä muualle kuin kaatopaikalle". Siinä rouvat sitten hetken aikaa ihmeteltyään päättivät siirtyä kokoamaan voimia Galleriaan, jossa syysnäyttelyn avajaiset alkoivat lähestyä. "Jag ska hämta litet snaps till", lupasi pankinjohtajan Rouva ja kiirehti kotiinsa hakemaan lääkettä sydämentytkykseen.

Tämä hieno hevonen on Tallinan kesän tuliaisia. Löysin sen sataman hienoon makasiinirakennukseen valmistuneesta tavaratorista. En tiedä,  onko se poni vai hevonen, mutta sympaattinen otus on kumminkin. Traktori ja kokiskylmälaukku ovat viimeisen lomapäivän eli eilisen sattumalöydöt     Naantalista

Naantalissa olivat mukana myös tyttärenpojat, joista alkaa kehkeytyä mummonsa oivia apulaisia hankintamatkoille: Kokiskylmälaukku on liian iso olemaan 1:12, mutta nopeasti keksi Isoveli, että "Nehän voi olla 1,5 litraisia tai 2-litraisia kokispulloja, semmosia on oikeasti mummo". Pienempi totesi autossa  traktorista, että "Nyt on Tanella hyvä menopeli" . Voiko tuollaisista toivaltavista toteamuksista muuta kuin olla rinta rottingilla. - Ja tarinan OPETUS: Puiset kärrit ovat ns mittavirheellinen ostos. Ne ovat  siis  liika (melko?) suuret. Jos ei niistä muuta iloa ole, niin olipahan taas yksi opetus siitä, miten voi käydä, kun innostuu eikä tarkista mittoja kunnolla. Ja hyvät naurut sai, kun pakkauksen aukaisi ;D