Mummo tosin lepytetään tuomalla ensimmäisen keikan tuomisina löytöjä, joista taatusti jotain hyötyä on: kukapa ei hyötyisi rautasahan terästä, kännykän kuoresta ja parista kauniista kivenmurikasta - puhumattakaan näiden alustana olevasta kovalevyn palasta? Löytäjät ovat ilmiselvästi sisäistäneet mummon harrastuksen ytimen - ja tarvikkeet tulevat taatusti hyötykäyttöön.
Lepyttelyn jälkeen, toiselle keikalle voidaan ottaa mummo mukaan (kameran kannssa). Lavastelu näyttää alkavan ympäristön havainnoillla, maltillisesti lavoja lähestymällä ja esim. tyhjän kaapelirullan vierittämisellä päin ison koulun pihan aitaa
Sitten alkaa oppituntikertaus "Miten päästään lavalle ilman, että tarvitsee kiivetä sen reunojen yli". Kyseessä oli muuten lavastelukeikka, jossa yhdellä alueella oli kolme lavaa. Aluksi siis katsotaan avaus, joka kaikissa lavoissa on erilainen (tässä papat ovat verrattomia ohjaajia).
Mietintää ja pohditaan oikein kolmen miehen voimalla....
Keskustelua periaatteista...
Entä mitä tällä kertaa löytyi - ei mitään sisätiloihin kannettavaa. Kameran kanssa häärineelle mummolle muodotui käsitys, että lavastelu sinänsä, lievästi kiellettyyn ja osin vaaralliseen paikkaan meneminen, lukkojen avaaminen ja takaisin sulkeminen on lavastelun parasta osaa... ja papan oivaltava ohjaus tietysti!
