"No voi ändå sentän,  titta ny", sanoi Pankinjohtajan Rouva miehelleen, kun tulivat iltapäiväpromenaadiltaan kotiin päin. "Ny måste jag ringa till Villa Charlotten Rouva, ihan kommer brottom nyt". Pankinjohtajakin pysähtyi ihmettelemään kieltämättä aika erikoisen näköistä tilannetta, joka oli ilmiselvästi syntynyt edellisen Halloweenin yön aikana. "Tar den lungt nu", sanoi vaimolleen, joka ilme tiukkana  kädet huitoen selosti Nokiaansa tapahtunuttta. "Nyt sinun pite komma ut ja titta på tilanne", sanoi ääni väristen ja katsoi Villa Charoltten portaikkoa kohti.

Ei kestänyt silmänräpäystä kauempaa, kun Rouva tuli pääovelle. Kerrankin tämä ulkoasustaan tarkka naisihminen ilmaantui näkösälle papiljotti otsallaan, pelkässä aamutakissaan. "NO NIIN, piti tämä arvata, että jotain taas tapahtuu. Pyysin Tanea ja Opiskelijanuorukaista somistamaan pihaamme Halloweenin varalle, mutta mitään muuta ei näy kuin tuo haiseva ja rasvainen Lainapeite. Mistä ihmeen Tehtaan vanhoista varastoista sekin on löydetty? JA MISSA ON SE KURPITSA, jonka olin tilannut ja johon piti laittaa valot?"  Herrakin tuli sikari suupielessään katsomaan pihan ihmetystä ja vinkkasi pankinjohtajalle silmäänsä. "Krhhm, mitä jos me miehissä menisimme etsimään Tanen paikalle ja sitten tutkitaan, mistä on kyse" . Ennen kuin lause oli lopussa, miehet jo häipyivät takavasemmalle, Pankinjohtaja peräti urheiluvaatteissaan kävelysauvat mukanaan (oli omalääkäri antanut liikuntareseptin, varoitellut painonnoususta ja verenpaineen ja sokerin vaaroista). - "...tässä mitään miehiä tarvita", jupisi Rouva papiljotti täristen ja otti inhoten peitteen nurkasta kiinni ja veti rievun alas:

"MIKÄ IHME TÄMÄ ON, kasa rautalankaa, sinne tänne väännettynä,  joukossa Halloweenin koriseita. Tämä olisi pitänyt tietää... Ei ihme, että yöllä kuulin meteliä. Lyön vaikka vetoa, että tämä tekele on Tanen ja Opiskelijanuorukaisen tekoja. HIRVEÄ ",  kului jäätävä tuomio. Saipa Pankinjohtajan Rouvakin suunsa lopulta auki, ja ehdotti kahvia. "Mennen  vaikka ensin teille, ja sinä laittaa kläder på. Sitten voimme otta vaikka lasin brandi, se alltid hjälper". Sillä välin miehet olivat saapuneet Huikka ja Kulauksen pihalle.  Siellä olivat Tane ja Opiskelijanuorukainen täydessä - "touhussa". Lupashivat kuitenkin heti hakea Halloweenikuusen (kuten sitä nimittivät)  kantakuppilansa edustalle.

Herrat ottivat näkäräisensä ja katselivat mielenkiinnolla, mitä Huikka ja Kulauksen pihalla tapahtui. "Me teimme tämän, kun Rouva pyyshi", selosti Tane vakavana. (Sitä ei Herra eikä Pankinjohtaja uskoneet, mutta yrittivät näyttää kuitenkin ymmärtäviltä). "Iso on kurpitsa", sanoi Herra matalasti Pankinjohtajalle, jatkoi, "jos tuon alla se on. Ymmärrän kyllä, että vaimoni halusi valaistun kurpitsan, mutta kokoluokkaa en näin suureksi hahmottanut - otetaan sen kunniaksi", lopetti rennosti ja itse asiassa nautti korttelikapakan Halloweenin aamun tuokiosta. Tiesi kuitenkin, että kohta rauha olisi ohi... Tane otti tiskiltä kolmantensa ja selosti samalla: "Me päätimme, että järjeshtämme kun-n-o-llisen Hallo-ww-e-eh-nin ja muishtin, että Tehtaan entishesshä lääkärin varastosha on sitä varten passhelia rekvishiittaa. -No ni-iih, otetaash sille ja paljashtetaan meidän teosh", ja nykäsi peitteen kulmasta:

'

Samalla saapuivat rouvat paikalle kuin aavistaen, että yksi hirivitys ei yhteen Halloweeni aamun riitä. "MITÄ NÄMÄ OVAT", kajahti kesken paljastusta kunnioittavan hartaan hilpeyden. "Mistä nämä kauhistukset ovat? Tietysti taas käyty Tehtaan varastossa penkomassa". Villa Charlotten Rouva oli koonnut itsensä, papiljotista ja aamutakista ei jälkeäkään ja vanha tuttu energia pääsi valloilleen. Tuima silmäys Herraan ja Pankinjohtajaan, kulmien kohotus ja tuomio: "No pyörät kuuluvat autotalliin, nuo raadot varastoon, ja sitten sanon viimeisen kerran - tuo rautalankahökötys ROSKIIN. Piste. Minun taloni tontilla tämmöisä ei pidetä esillä. - On näköjään mennyt Halloweenissä yö jos toinenkin",  lisäsi myrkyllisesti ja kääntyi Pankinjohtajan Rouvan puoleen, "Nyt me lähdemme arvollemme sopivaan paikkaan ja koitamme unohtaa tämän. Minulla on Liikkeessä lempilikööriäsi. Pyydetään myös Galleristi käymään". Siihen suunnitelmaan oli Pankinjohjtajan Rouvan helppo suostua. Matkalla vielä ihmettelivät miesten järjenjuoksua. Kieltämättä Villa Charlotten Rouvan suupielissä värähti hymynpoikanen, kun hän päästi mieleensä  vanhalla mopolla istuneen "raadon" asusteet. "Pitää sanoa  ja sanon tämän vain sinulle, että joskus tuo Tanen toilailu osuu kohdalleen. Mutta tätä me emme paljasta heille, e-hei".

Kuvassa olevan "raadon" päässä on nukkekotiystävä Arjan tekemä pipo, jossa näkyy pieni heijastinnauhakin. Pipo on taiten tehty sormikkaan keskisormesta. Pipossa on myös  pieni nauhan päässä oleva tupsu, mutta kuvaan se ei osunut. - Kiitos Arja!  Halloweeni "farrarellit", vai mikä niiden nimi nyt onkaan, ovat toisen kävelylenkin tulosta. Niitä myytiin pussillinen kerrallaan.

Tässä vielä kuvaa tuosta hökötyksestä. Tömäsin Kööpenhaminan lentokentän Illumin joulukoriste- puodissa rautalangasta vääänettyyn hauskaan joulukuuseen. Sitä muistellen mietin, että Halloweeninia voisi olla oma "kuusi". En saanut siitä kunnollista kuvaa. Kuten näkyy, talkoissa on käytetty voimajuomia...