Huikka ja Kulauksen Baarin Isäntä, Tane ja lisänä vielä Opiskelijanuorukainen päättivät panna paremmaksi  kuin viime vuonna  baarin joulukoristelussa. Oikein miehissä miettivät sulkemisajan jälkeen, miten homma tyylikkäästi hoidetaan. "Mitä josh laajennettaisiin hiukan ja tuotaisiin Rouvalle myös kuushi tuohon pääoven eteen", keksi Tane ja sai kaverit innostumaan. "Mutta ei me kyllä mennä mihinkään Tuomikirkon kuusijonoon", päättivät yhteistuumin. Tane nimittäin  tiesi, että näin ennen joulua eräs kaverinsa myy edellisvuoden jäämistöt pois edullisesti. "Melkein riittää hinnaksi , että haemme pois", totesi ja sopivat saman tien aamuksi kuusikeikan.

"Saatiinpa ihmeen halvalla" , totesi Baarin Isäntä, kun asettivat kuusia Villa Charlotten etuovelle. "Tosin rohkenen epäillä, ollaanko me nyt ihan oikealla asialla"... Siihen Tane, että "Rouva ilahtuu, kun on valotkin valmiina ja vielä kaupan päälle kaksi muovikuusta - ei tipu roskia armon matamin kuistille. Se on niin tarkka akka, että toista en tiedä, muttä tässäpä nyt näkee, että osataan ajatella me miehetkin".

Samalla tapahtui se, mitä Opiskelijanuorukainen oli jo ehtinyt etukäteen pelätä. Rouva astui etuovesta ja ilme viittasi enempi kiukkuun kuin hämmentyneen ilon sekaiseen yllätykseen. "Mitä ihmettä täällä on tehty? Kenen luvalla täällä on rahjattu näitä kammotuksia minun pihalleni - ja vielä muovikuusia ja oikein kaksin kappalein tuotu kuistille ja tuo iso hirvitys valoineen tuossa paraatipihallani. KUKA TÄMÄN ON TEHNYT? Saa kyllä nyt riittää, tietysti taas tehty ennen kuin ajateltu, ja vielä nuo hirveät vilkuvat valot, korjatkaa kaikki heti pois silmistäni. Luulisi että Tane jo tietää, että meidän kuusemme hankitaan Tuomiokirkon kuusimyyjiltä eikä mistään muovijätemyymälästä. Tämä on nyt semmoinen asia, että saan kohta hävetä loppuikäni ellei nuo kuuset siirry muualle 10 minuutissa". 

Mitä siinä muuta, miehet rahjasivat kuuset Huikka ja Kulauksen pihalle iloisesti  vilkkumaan ja olivat asiantilaan ihan tyytyväiset. "Onpa tässä nyt sitten tupakoivien ilona tämä väriloisto".

"No kohta se tulee tänne, tuli viime vuonnakin", jupisi Tane Opiskelijanuorukaiselle silllä välin kun Baarin Isäntä laski lohduttavia virvokkeita . "Silloinkin saatiin kuulla kunniamme, kun oli ne vilkkuvat sydänvalot. Onneksi tänne sopii hyvin myös nuo vaihtuvat sini-vihreät valot - aika hyvä löytö vai mitä?", tuumi ja pyyhki olutviikset kämmenselkään.

Eipä aikaakaan, kun Rouva tupsahti kivijalan kuppilan edustalle. Yksiselitteisesti antoi tuomionsa: "Minun tontillani ei tuollasta liikennevaloa pidetä. Korjataan se pois ja tuodaan tänne aito kuusi, tuuhea, leveä ja kaunis. Sen löytää sitten samalla kun hankitaan kotiimme kuusi. Tane tulee kantamaan ja saa tulla Opiskelijanuorukainenkin.  Siihen sitten ulkovalot, saa Opiskelijanuorukainen asentaa, ei näistä kahdesta muusta ole siihen kuitenkaan. Jokin taso pitää tontillani olla. Jos Baarin Isäntä tahtoo joulukuusen, sen on vastattava minun standardejani. Ja Tane sitten lakaisee nämä tupakantumpit pois tästä edustalta ja hävittää tuon hirveän haisevan kurkkupurkin tumppeineen. Lillivät siinä vedessä ja haju saastuttaa koko ympäristön. On aivan käsittämätöntä, että tästä alueesta ei ole vielä saatu tupakoimatonta. Tuon tähän aistikkaamman ruukun tuhkakupiksi aamulla"

"HIRVEÄT VALOT", totesi Rouva kun  meni tohkeissaan raportoimaan asiaa Herralle. "Voitko sinä kuvitella, mitä nuo ihmiset saivat aikaan. Johan tässä menee minun aikani kaikenlaisen hömöilyn vahtimiseen" . Herran myhähteli lehtensä takana ja toivoi hiljaa itsekseen, että joulu olisi jo ohi. "NYT TULET SIELTÄ ja mietit minun kanssani, miten pääsemme mahdollisimman nopeasti tuosta kuusihirvityksestä eroon. Minun on nyt soitettava Galleristille, hän ymmärtää tämänlaatuisen tuskan".

Tuskassa olivat myös miehet Huikka ja Kulauksessa. Kova työ ja hyvä tarkoitus tulivat aliarvostetuksi ja lisäksi viikonlopulle tuli kahden kuusen rahjaaminen läpi kaupungin - autoa siinä nimittäin ei voi käyttää. Rouvan mukaan traditioon kuuluu kävellä kuusen kanssa niin että kaikki näkevät,miten komea kuusi on hankittu. "Saisinko vielä kolmannen", pyysi Tane. "Ei tätä muuten kestä". Saihan hän.

Selitys: kaikílle tulee harhaostoksia. Tässä tapauksessa tuo vilkkuvavaloinen kuusi on erään nukkekotiystävän ostos, jonka hän innoissaan teki kun luki esitteestä, että oli oikein patterivalotkin. Kun kuusi sitten tuli, se oli kooltaan liika iso (30 cm korkea) ja valot todella vaihtuvat sinisestä vihreän sävyyn ja takaisin. Ei näytä ns suomalaiseen makuun tarkoitetulta kuuselta . Ei voinut siis hyödyntää tätä kuusta. Kun keskustelimme asiasta, totesin, että se kuullosti täydellisestä Tanen hommaamalta kapistukselta... Ja kuinka sitten asian ottaisi: antaa vanhingon kiertää -tapaus tästä sitten tuli. Sain tämän kuusen tänään lomalle lähtiessäni joululahjaksi ja voi, miten  minulla on ollut sen kanssa hauskaa...