"No niin, kyllä on hienoa olla kotona taas", totesi Villa Charlotten Rouva, kun muuttokuorma oli purettu ja kalusteet pihalla purkamista odottamassa. Rouvan vahinkotarkastuskierros osoitti talon selvinneen hyvin kesän Mini Turku - näyttelystä ja linjasaneeruaksen aiheuttamista hankaluuksista.

"Neljän kuukauden poissaolo oli mielestäni tarpeeksi", mietti tämä tehopakkaus ja alkoi talonsa tarkastuksen ja kalustuksen autioituneesta vintistä

"Eipä täällä paljoa muuta tarvitse kuin pölyt pyyhkiä", mietti itsekseen ja antoi "talkootyössä" olevalle Tanelle ja Opiskelijanuorukaiselle tehtävän toisensa perään. "Minä seulon tavaroista sitten joitakin Liikkeeseen", painotti, "Mutta kantakaa nyt kaikki tuosta ensimmäisestä muuttolaatikkopinosta sisään". Miehet kantoivat, olivat jo tottuneet - ja itse asissa hieman kaivanneet - tähän höykytykseen ja tiesivät, että oli parempi noudattaa annettuja ohjeita kuin kysellä miksi jotakin tehdään.

"Alkaa tämä luukku olla Rouvan Liikkeen toisinto" , suhahti Tane kaverilleen, kun hetkeksi istahtivat Rouvan poistuttua tarkistamaan sähkökatkon tuhoja alakertaan. "Niin on tupa täysi, että tuskin kulkemana mahtuu", lisäsi ja pujotteli portaikkoon. Vielä olivat  asuinhuoneiden kantamukset pihalla odottamassa.

"Työhuoneen osalta noudatan Herran toivetta ja pidetään kaikki samoilla paikoilla, hän ei selviä muutoksista, mitä  sisustukseen tulee", tuumasi Rouva ja jakeli ohjeitaan jo hiukan nääntyneen oloisille miekkosille.

"Tämän kaapin sisällön joudumme kyllä perusteellisesti käymään läpi", huomasi Rouva, kun kirjarivistöt kummasti kääntyilivät kaappia paikalleen asennettaessa. "Tässä ei miehet teidän taitonne riitäkään", totesi napakasi ja lisäsi, "Pyydän Opiskelijanuorukaisen tyttöystävää, Kondiittoria, auttamaan. Kaikki kirjat on otettava pois, imuroitava ja sitten hyllyt on otettava kostealla", mietiskeli mennessään. "Tane vie sitten roskat ulos, ulkona seinustalla on tätä varten väliaikainen roskalaatikko, joka muuttomme jälkeen on ehdottomasti poistettava talon paraatipuolelta. KUULIKO Tane", varmisti  vielä huomatessaan apumiesten väsähtäneet ilmeet.

"No, kyllä minä tiedän, että teillä on rankka päivä", sanoi itselleen epätyypillisen ystävällisesti. "Mitä jos välillä avattaisiin Huikka ja Kulauksen ovi, ja saisitte juotavaa", sanoi näennäisen viattomasti, ja lisäsi, "Kun nyt ensin kannatte vielä pari laatikkkoa, niin sitten saatte  tunnin tauon, minulla on sillä välin hiukan muuta tehtävää".

Tarkastelukierros miekkosten tauon aikana paljasti, että laatuposliinia ja -lasia sisältävä vitriinikaappi joutuisi perusteellisen siivouksen ja järjestämisen kouriin heti, kun varsinainen kantourakka olisi ohi. "Tässä minä en luota kuin itseeni ja kenties Pankinjohtajan Rouvaan", mietti ja  alkoi etsiä kynttilöitä. Nimittäin Tapaninpäivän myrskyn seurauksena talo oli sangen pimeänä. Tosin Herran aikanaan hankkima agregaatti toi sen verran sähköä, että vesi juoksi. "Lämmityksen suhteen olemmekin tässä hätätilassa täysin omavaraiset, kiitos noiden kaakeliuunien. Pitääkin muistaa pyytää Tanea tuomaan puita joka huonetta varten", mietti mennessään alakertaan. Onnetonta kyllä,  iso osa joulun herkuista oli heitettävä pois.Sähkökatkos sulatti pullollaan olleen jääkaappi-pakastimen. Mutta ei  niin huonoa ettei joitain hyvääkin: Pitsilinnassa asuva K-kauppias oli soittanut ja tarjonnut kaupan pakastealtaastaan jos mitäkin herkkua Rouvalle, jonka tiesi mielellään järjestävän kekkereitä. Säästyipä näin edes jokunen tuote sähkökatkon aiheuttamalta tuholta.

"Nythän minulla on mahdollisuus järjestää kotiinpaluujuhla vuodenaikaan nähden sangen erikoisella teemalla. Pitää sanoa, että arvostan K-kauppiaan nokkelaa ajatusta  - saimme  rapuja", selosti touhukkaana miehelleen, joka pyrki olemaan niin paljon poissa kuin mahdollista välttääkseen muuttotouhuun liittyvän rasituksen. "KUULITKO SINÄ, meille tulee tänään vieraita, eli sinun tehtäväsi on  huolehtia juomapuolesta. Illan teema on  - niin kuin TVstä se hauska rouva aina järjestää - candle light supper, muistatko sinä? Eikös ole hauska idea viettää uuden vuoden aaton aaton aattoa rapujen merkeissä"

 Rapukattaus oli valmiina adhesiivilla kiinni pöydällä näyttelyn jäljiltä. Kiitos Nasulle ja Gittalle, jotka näyttelyn purkupäivänä auttoivat pakkauksessa. Kaikki löytyi ehjinä ja todella hyvin pakattuina!

"Olen vakavasti sitä mieltä, että me emme luovu lankapuhelimesta KOSKAAN", sanoi vielä Herralle, kun järjesteli eteistä." On aivan järkyttävää, miten sähköriippuvaisia me olemme. En ollenkaan ymmärrä, miten matkapuhelimetkin sammuvat sähkökatkojen aikana, vaikka niissä ei ole johtoa seinässä. Onneksi minä aikanaan halusin pitää tuon mustan antiikkipuhelimen, nyt se on kultaakin kalliimpi", varmisteli samalla kun väänsi ystävänsä Pankinjohtajan Rouvan puhelinnumeroa. "Eikö sinun pitänyt lähetä juomapuolta miettimään", hoppuutteli miestä, "Ajattele miten hauska ilta meille on luvassa, rapuja ja kaikkea muuta mukavaa".

"Onhan se hauskaa", mietti Herra, "mutta enemmän olisin pitänyt jouluruokien rääppeistä, etenkin kinkusta",  jupisi mennessään kelllarikerrokseen Baarin Isäntää konsultoimaan. Otsan ryppynsä silisivät heti, kun totesi Huikka ja Kulauksen jo valmistautuvan Uuden Vuoden aattojuhlintaan. Baarin Isäntä oli palannut parahultaisesti Thaimaan matkaltaan ja oli ehtinyt jo koristellakin tupaansa.

'

Samaan paikkaan olivat ehtineet myös Tane ja Opiskelijanuorukainen, joilla ilmeet olivat  ehtineet jo seestyä.

"Eipä täshä muuta kuin kippish",  totesi Tane ystävällisesti Herralle, joka otti idean mieluusti vastaan. "Onhan sen niin, että juhlaviiniä on hiukan maistettava", perusteli ja samalla soitti Pankinjohtajalle, joka lupasi kiirehtiä varmistamaan laatua hänkin.

 

Siinä sitten miehissä istuivat, Baarin kyltti laitettiin tälle illalle näyttämään "Closed", jotta voitaisiin rauhassa kuulla Thaimaan kuulumiset, pohtia putkiremontin (linjasaneeraus Rouvan kielellä) mutkia ja miettiä Uuden Vuoden juhlia laatujuomia kradeeratessa. Naisnäkökulma saapui paikalle Rouvan ja ystävänsä Pankinjohtajan Rouvan muodossa. "Voi ändå sentän, onpa täälä nästan kalaassit på", touhotti jälkimmäinen ja huomasi yllätyksekseen, että Villa Charlotten Rouvakin istahti pöytään. "Nå, sen ska vi ta lite napanteri", totesi ja istahti viereiselle penkille. " Nyt me ystäväni maistamme illan juhlamme viiniä - tuohan Baarin Isäntä  sitten sitä parasta laatua, nyt on syytä juhlaan. Meillä on linjasaneeraus likipitäen valmis ja minulla ei  ole kuin parin kaapin siivous enää jäljellä", totesi Rouva." Onpa täällä Huikka ja Kulauksessanin kaunis koristelu", sanoi vielä viimeksi, vaikka todellisuudessa piti sitä edellisiä vuosia huomattavasti hirveämpänä.  -  Mitä ei valmistuva linjasaneeraus saa aikaan niin ei sitten mikään - sen verran oli suopeutta ilmassa!