Olen aina luullut, että nukkekodin sähköistys on ihan pikkupiiperrystä. Eilen tulin toisiin ajatuksiin, kun todella alkoi olla tosi kyseessä eli piti luoda sähköjohdoille reitti...

Pitää sanoa, että on kokoa poranterällä! Etenkin kun vertaa siitä läpivietävän johdon ja sen pikkiriikkisen töpselin kokoa...

Siis reiän tulevalle "johtokimpulle" (Mieshenkilön logiikkaa) pitää olla tarpeeksi suuri. Reikä syntyi Pitsilinnan ns takahuoneisiin, eli ei näy kun edestä päin katsoo (onneksi ei). Pitää vaan uskoa, että on asioita, joista vain Mieshenkilö tietää... Näin rajusta toimenpiteestä säihkähtäneenä oli pakko paeta kirpputorille, josta löysin pari kivaa kulkuneuvoa.

Kulkuneuvojen alla kaunis  Gittan minulle joulunjälkeisyllätykseksi pistelemä matto - vai olisiko joskus peräti  seinävaate, niin on kaunis ja odottaa pääsyä Leskirouvan kodin somisteeksi.